Pääsiäisen kukkatietoutta

Narsissit

Narcissus-lajit

Aurinkoisen keltainen on pääsiäisen väri. Se yhdistetään iloon ja aurinkoon. Kirkkaan keltaiset pääsiäsililjat eli keltanarsissit kuuluvat suomalaiseen pääsiäiseen. Monet pitävät myös valkoisista leikkonarsisseista, joita ovat tähti- ja valkonarsissi. Lasitetut parvekkeet kaipaavat kevään tullen ruukkukukkia piristeeksi ja koristeekseen: pienikukkainen ja kylmyyttä sietävä syklaaminarsissi Tête á Tête sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Narsissin taru erilaisine versioineen liittyy itserakkauteen. Turhamainen kreikkalainen nuorukainen Narkissos jäi kohtalokkain seurauksin tuijottamaan kuvajaistaan lammen pinnasta. Näyn lumoamana hän pysyi paikoillaan, kunne kuihtui pois. Jumalat muuttivat miekkosen viehkeäksi valkoiseksi kukaksi, jossa on oranssi sydän. Osa narsisseista tuoksuu miellyttävästi. Tuoksu on hento. Narsissin varsista erittyvä lima haittaa maljakkokestävyyttä. Tästä johtuen vesi tulee vaihtaa usein. Jos narsisseja yhdistetään muiden kukkien kanssa, tulee narsisseja pitää erillisessä maljakossa useita tunteja, jotta limaneritys ehtii loppua.

Pajunkissa ja rairuoho

Pääsiäisajan hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Tämä pyhäpäivä muistuttaa Jeesuksen matkasta Jerusalemiin. Tuolloin ihmiset juhlistivat tapausta heiluttelemalla palmunoksia käsissään. Suomessa palmusunnuntain perinteeseen kuuluu virpominen. Koristellut pajunoksat toimivat virpovitsoina. Pajut kukkivat luonnossa ensimmäisinä, ja yleensä niiden kukinta-aika osuu pääsiäisen tienoille. Raitapajun kukinnot ovat nuppuisia ja harmaita pikku ”kissoja”. Kevään edistyessä niihin aukeavat vaatimattomat vihreähköt emikukat tai keltaisen pörheät hedekukat. Pajun lehdet puhkeavat vasta myöhemmin. Niin rairuohomättäät, pajunkissat kuin hiirenkorvalla olevat koivunoksatkin symboloivat luonnon heräämistä uuteen elämään. Laakealle lautaselle tiheään kylvetty rairuoho on kuulunut meillä pääsiäiskoristeluun jo puolisen vuosisataa. Raiheinän rinnalle on tullut terveellinen vehnän oras. Se on elinvoimaisen vihreä ja herättää toivoa ja odotusta lähestyvästä keväästä ja kesästä. Virvon varvon vitsasilla tuorehilla tervehillä. Vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi, iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut.

Kuva: Henry Moilanen

Jaloleinikki

Ranunculus asiaticus

rana = sammakko, Asiaticus = aasialainen

Jaloleinikin pientä pionia muistuttava kukka muodostuu kymmenistä hennoista terälehdistä. Silkkiset terälehdet hehkuvat lämpimiä punaisen ja keltaisen sävyjä. Myös viileää valkoista on saatavilla. Kukkavana on taipuisa ja sitä koristavat hammaslaitaiset ylälehdet. Pyöreä kukka on omiaan tiiviiseen biedermeier-kimppuun. Leinikki laitetaan viileähköön virkisteveteen. Varsi imee helpommin vettä, jos sen tyveen viiltää veitsellä pari viiltoa. Jaloleinikki säilyy maljakossa  viikosta kahteen viikkoon. Siitä saa myös kuivakukan, kun riipii varsilehdet pois ja ripustaa kukan alassuin kuivumaan. Jaloleinikki on mukulakasvi, jonka sukulainen anemone eli kruunuvuokko on myös tuttu leikkokukka. Ranunculus-suku on saanut tieteellisen nimensä kasvupaikkansa mukaan. Leinikit viihtyvät kosteissa paikoissa sammakkojen valtakunnan tuntumassa.

Lisää pääsiäisen kukkavinkkejä kuulet puodissamme. Mukavaa pääsiäisen aikaa.